Yleistä



Metsästyksellä on Taivalkoskella pitkät perinteet. Ensimmäiset asukkaat tulivat seudulle pitkälti metsästäjinä. Enää ei metsästyksellä ole suurempaa taloudellista merkitystä vaan se on lähinnä luonnonläheinen harrastus, eränkäynti, jossa saalis ei ole pääasia. Saalistus painottuu niihin riistalajeihin, joiden kannat ovat metsästyskelpoiset kuten, hirvi, metsäkanalinnut, jänis, vesilinnut, turkisriista ja muut pienpedot. Metsästys perustuu tänään kestävän käytön periaatteelle luonnon monimuotoisuus huomioiden.

Monen eläin- ja kasvilajin osalta Taivalkoski on lajin levinneisyyden äärirajalla. Riistaeläimistä mm. majava, villisika ja metsäkauris ovat vierailleet tai löytäneet tiensä Taivalkoskelle. Täällä pesii uljaan maakotkan lisäksi mm. merikotka. Voit tavata eräretkelläsi vaikkapa liito-oravan.

Metsästäjän seurana on entistä enemmän myös koira, joka turvaa saaliin saamisen ja mahdollistaa valikoivan jahdin. Suomalaiseen eräperinteeseen koira on kuulunut alusta alkaen. Taivalkosken laajoilla saloilla (250 km2) koira on parhaimmillaan.

Ammuntaa harjoitetaan ajanmukaisella ampumaradalla siten, että metsästystilanteessa laukaus riistaan olisi tarkka ja heti kuolettava. Turha paukuttelu jätetään ampumaradalle. On tärkeää, että ennen laukausta kohde tunnistetaan ja varmistetaan, että tausta on vapaa.

Viime vuosina Taivalkosken erämaissa ovat vierailleet perinteisen pystykorvametsästyksen saloihin tutustumassa niin FACE:n (Euroopan Unionin metsästysjärjestö) kuin CIC:n (Mailman metsästysjärjestö) johtohenkilöt MKJ:n vieraina. Kuva syksyltä-96, jolloin CIC:n presidentti Nicolas Franco (oik.) seurueineen kävi Taivalkoskella. Jahtiapuna toimi mm. yhdistyksen nykyinen puheenjohtaja Kalevi Hirvonen yhdessä koiransa spu Bjarmian Taikan kanssa. Jahdissa presidentti Franco onnistui pudottamaan Taikan haukusta nuoren metsokukon. suomenpystykorva
   
Riistanhoitoyhdistyksen metsästyslain mukaiset tehtävät